Uutta tietoa ja osaamista syntyy tutkimalla, kehittämällä, kokeilemalla, yrittämällä. Ennen kuin uusi tieto päätyy kirjoihin, nettiin ja koulutuksiin ja lopulta jonkinlaiseksi yleiseksi tiedoksi ja osaamiseksi, se on löydettävä, sitä on rakennettava ja siitä on viestittävä.

Tätä työtä tehdään erilaisissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa, jotka ovat pitkälti uuden osaamisen luomisen perusta.

Tutkimus- ja kehittämishankkeet vaikuttavat laajasti yhteiskuntaan

Uuden osaamisen luomiselle on ylevät tavoitteet. Esimerkiksi ammattikorkeakoulujen toteuttamien tutkimus- ja kehittämishankkeiden perimmäinen tarkoitus on kehittää ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin ja luoda laajaa vaikuttavuutta, joka ulottuu kaikkiin yhteiskunnan eri toimijoihin.

Hankkeet keskittyvät suuriin yhteiskunnallisiin ilmiöihin,  esimerkiksi väestönmuutokseen, hyvinvointiin, kestävään kehitykseen, digitalisaatioon ja työn murrokseen. Ne vaikuttavat alueelliseen kilpailukykyyn sekä kehittävät tuottavuutta ja sosiaalista hyvinvointia. Ne myös vaikuttavat poliittiseen päätöksentekoon ja tuottavat muutosta. Niiden avulla rakennetaan monitieteisesti parempaa tulevaisuuden maailmaa ja luodaan uusia innovaatioita. Hankkeet synnyttävät uutta tietoa ja osaamista, joka muodostaa perustan uusille ratkaisuille. (McKenna 2021, Reale ym. 2018.)

Hankkeet luovat uutta osaamista toteuttajilleen

Laajan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäksi hankkeet ovat merkittäviä niihin osallistuvien tahojen osaamisen kehittämiselle. Yritykset, yliopistot ja korkeakoulut sekä julkiset ja kolmannen sektorin organisaatiot, joiden henkilöstö toteuttaa tutkimus- ja kehittämishankkeita, luovat tällä tekemisellä itselleen vahvaa osaamispääomaa ja kilpailukykyä.

Hankkeet ovat niihin osallistuville yksi merkittävimmistä ja vaikuttavimmista osaamisen kehittämisen muodoista (mm. Mäki 2019, Putkonen 2013). Tutkimus- ja kehittämishankkeissa toimivilla asiantuntijoilla on vankka osaaminen oman asiantuntijuusalueensa nykytilasta ja hypoteeseja tulevaisuuden varalle. Yhdessä eri alojen asiantuntijat luovat hanketyössä uutta osaamista ja tietoa tutkimalla, kehittämällä, kokeilemalla, yrittämällä yhdessä.

Tuloksena syntyvä tieto ja osaaminen ovat sellaista, mitä ei vielä ennen hanketta ollut olemassa yksittäisillä toimijoilla tai organisaatioilla. Hanketyö kehittää osaamista myös mikrotasolla.

Hankkeissa toimivilla on siis näköalapaikka yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisuihin. Hankkeissa on mukana usein tutkimusorganisaatioiden ja yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin toimijoita – yhdessä nämä luovat uutta osaamista ja tietoa sekä itselleen että laajemmin koko yhteiskunnalle.

Lähteet: 

• McKenna, H. P. (2021). Research Impact: The What, Why, When and How. In Research Impact (pp. 1-15). Springer, Cham.  
• Mäki, K. (2019). Ammattikorkeakoulupedagogiikka–tiedon ja taidon oppimisen rajapinnassa. Ammatilliseksi opettajaksi, 81.
• Putkonen, A. (2013). RDI integrating theory and practice. Pedagogical Views  o n Innovation Competences and Entrepreneurship. Innovation pedagogy and other approaches, 24-31.  
• Reale, E., Avramov, D., Canhial, K., Donovan, C., Flecha, R., Holm, P., … & Van Horik, R. (2018). A review of literature on evaluating the scientific, social and political impact of social sciences and humanities research. Research Evaluation, 27(4), 298-308. https://doi.org/10.1093/reseval/rvx025